DAY ONE: Matkustus & saapuminen

Päivä alkaa. Kouvolan asemalla tavataan lähes kaikkien kanssa, yhden sankarin odotamme saapuvan vasta kentälle. 

Juna pysähtyy laiturilla vähän lyhyesti, löydämme paikkamme nelosvaunun alakerrasta ja istahdamme.

Tikkurilassa hypättiin lähijuna I:hin, joka vei meidät lentoasemalle. Löysimme tiemme T2-terminaaliin, jossa odotimme tätä viimeistä lammasta saapuvan laumaan. Sitä ennen kerkesimme kuitenkin tehdä check-in ja laittaa laukut menemään koneeseen. Pääsimme lopulta turvatarkastukseen, jossa olin itse ainakin kuin poro ajovaloissa, en tiennyt oikein mitä kaikkea hihnalle haluttiin. Onneksi henkilökunta oli ystävällistä ja ohjeisti minua näissä. 

Ikäväkseni unohdin poistaa vyöni, jolloin jouduin tarkempaan turvatarkastukseen...

Lentoasemalla haahuilimme jonkin aikaa ja kävimme syömässä Burger Kingissä. Pienen odottelun jälkeen siirryimme portille odottamaan, koneeseen nousu ei alkanutkaan aivan odotetusti, vaan jonkin ajan kuluttua meille ilmoitettiin, että kone oli tärissyt jonkin verran edellisellä laskeutumisella ja koneen laskutelineet renkaat piti tarkastaa. 

Lento siis myöhästyi yli tunnilla, sitä odotellessa kävin kulttimaineen saaneessa O'Learys:issä. Palasimme portille odottamaan ja vika oli vihdoin korjattu, pääsimme nousemaan koneeseen. 

Koneessa pahin pelkoni oli turvavyön riittämättömyys, mutta onnekseni vyö riitti juuri ja juuri. Sain kyllä kommenttia ja vähän noottia, mutta tietyille asioille en sillä sekunnilla mahda juuri mitään.

Isomman jalkatilan paikat tulivat tarpeeseen, olivat verrattuna Valtion Rautateiden penkkeihin aivan järkyttävän sopivat.

Turbulenssia lukuunottamatta, lento oli suhteellisen tasainen. Laskuvaiheessa pomppimista oli hiukan enemmän ja matkatoverit olivat sitä mieltä että tämä oli tavallista hurjempi lasku.

Schipholin kentälle saavuttuamme lähdimme etsimään matkalaukkujamme. Löytyivät lähes toisesta päästä lentokenttää, seuraavaksi etsimme tiemme juna-asemalle, josta hyppäsimme Heerenveeniin vievään junaan. Olimme saaneet ensimmäisen luokan junaliput, muttemme löytäneet tyhjiä paikkoja sellaisesta. Eksyimme lopulta vaunun osaan joka myöhemmällä tarkastelulla osoittautui "hiljaiseksi vaunuksi". Ikävä kyllä huomasimme tämän vasta sen jälkeen kun olin soittanut puhelin Evertille, joka hoitaa opiskelijavaihtoon liittyviä asioita Dratchenissa. 

Saavuimme Heerenveeniin, josta hyppäsimme Evertin ja hänen tyttärensä autoihin, joilla he kuljettivat minut ja työelämän edustajan hotellillemme. 

Hotellissa söimme myöhäisen illallisen ja saimme päivämme kunniakkaaseen päätökseen.