DAY FOUR: Kotiinpaluu

Viimeinen päivä Hollannissa, aamupalan jälkeen kirjauduimme ulos hotellista ja menimme odottamaan Evertiä, joka kyyditsi meidät Heerenveenin juna-asemalle. 

Hyppäsimme Haagiin menevään junaan, joka pysähtyy Schipolin lentokentällä. Junassa oli yllättävän täyttä Zwolleen asti. Jouduin osan matkasta pitämään isoa matkalaukkuani sylissäni.

Schipolin lentokenttä on todella iso. En huijaa, se on oikeesti pitkä. Ja meidän portti oli tietenkin D78 ja portteja oli ainakin D81 asti. 

Aurinko paistoi kun lastauduimme koneeseen, vastassa oli tuttu stuertti tai vastaava henkilökunnan edustaja, joka tervehti ja muisti minut. Pitääkö huolestua että lyhyellä näkemisellä minut muistettiin...

Lento sujui mukavasti, lennolla tarjottiin kasvisriisiä ja virvoitusjuomia sekä pieni muffinssi. 

Mietimme lennon aikana, oliko meidän juna lähdössä 17:34 vai monelta..

Koska luulimme lähdön olevan 17:34, kiirehdimme koko Helsinki-Vantaan halki, haimme matkalaukkumme ja näimme P-junan lähtevän Helsinki-Vantaan asemalta. Tässä kohtaa otin matkalipun esiin ja huomasin että meille varatut liput olivat 18:31 lähtevään junaan.

Ärtyneenä ja hikisenä löysin tieni Tikkurilan Subwayin ja söin siellä. Matka alkoi olla päätöksessään. Astuimme viimeiseen junaan kohti Kouvolaa.

DAY THREE: Oppilaiden asettumista ja yritysvierailuja

Aamu alkoi aamupalalla, jonka jälkeen kävelimme työelämän edustajan kanssa koululle seuraamaan opetusta ja odottamaan omia oppilaitani. Juttelimme paikallisten opiskelijoiden kanssa vähän kaikesta ja kun sain omat oppilaat mestoille, kävivät he lyhyen esittelykierroksen.

Peliartistiopettajan lähdettyä kokoukseen, jäimme opiskelijoiden kanssa luokkaan hengaamaan hetkeksi. Opiskelijat alkoivat integroitumaan ja juttua riitti paikallisten kanssa. He opettivat toisilleen oleellisia sanoja omista kielistään. Ja hollantilaiset nuoret tarjoutuivat osoittamaan oikean lounaan heille.. paikallista Aldista.

Menimme työelämän edustajan kanssa lounaalle opettajien taukotilaan, jossa meille tarjoiltiin kahta eri keittoa sekä erilaisia leipiä. Juttelimme ensimmäistä kertaa kunnolla opettajan Kevinin kanssa, jonka on tarkoitus olla opiskelijoideni ohjaaja... ainakin tämän käsityksen sain.

Otimme muutamat valokuvat koulun somea varten ja tätä blogia varten.

Oheessa muutama:

Kuvien jälkeen aloitimme yritysvierailut, ensimmäisenä lähellä Leeuwardenia sijainnut puukenkämuseo ja tehdas. Täältä onnistuin muutaman matkamuiston ottamaan mukaani.

Siirryimme seuraavaksi Leeuwardeniin jossa jonkin aikaa kiertelimme. Löysimme lopulta rakennuksen missä kohteemme oli. Kävimme tutustumassa 8d games -pelifirman toimintaan ja he kertoivat tekemistään peleistään ja muista vastaavista tuotteistaan.

Myöhemmin jatkoimme matkaa ravintolaan takaisin Dratcheniin. Ravintolana toimi Phoenix, jossa saimme syödä vapaasti 2 tunnin ajan. Paikasta löytyi niin wokkia, grilliä kuin sushia. Jälkiruuaksi sai valita erinlaisista leivoksista ja italialaisesta jäätelöstä...

Lopetimme päivämme Aldin kautta hotelliin, jossa kävimme viimeiselle levolle Dratchenissa...

DAY TWO: Vierailu koululla ja opiskelijoiden majoituksella

Heräilin seitsemän aikaan aamulla, ulkona oli vielä pimeää. Käänsin kylkeä.

Heräsin uudestaan vartin päästä ja valmistauduin aamiaiselle. Koputin työelämän edustajan hotellihuoneen oveen, kutsuakseni häntä aamiaiselle. Ei vastausta hetkeen, siirryin alakertaan nappaamaan aamupalaa. 

Aamupalaksi leipää, munakokkelia, appelsiinimehua ja mansikkarahkaa. Palasin huoneeseeni ja tarkistin kellon ajan, meidän oli tarkoitus lähteä klo 9 jälkeen liikenteeseen. Lähetin viestin Evertille, että ilmaisee minulle monelta on hotellilla. Kävin koputtamassa naapurin hotellihuoneen oveen uudestaan, tällä kertaa vähän kauemmin sillä meillä alkoi olemaan kiirus.

Naapurini vastasi hiukan unisesti, kokeilin sattumalta hänen huoneen oven kahvaa ja ovi avautui. Ei ollut siis lukossa...

Toivottelen toverille hyvät huomenet ja kehoitan nousemaan ja lähtemään liikkelle seuraavan 5 minuutin sisällä.

Sanon lähteväni odottamaan häntä ulos, vastaani tulee Evert jolle selitän tilanteen. 

Naapurini lähtee vielä aamupalalle, jossa käymme läpi Evertin kanssa asioita liittyen oppilaiden vaihtoon.

Aamupalat hoidettua lähdemme tutustumaan koululle paikalliseen luokkatoimintaan. Juttelemme paikallisen peliartistiopettajan kanssa kaikesta liittyen vaihtoon, peleihin, pelijameihin ja vastaaviin.

Kävimme peliartistiopettajan kanssa henkilökunnan taukotilassa istumassa ja juomassa kahvia. Puhuimme hetken Frisialaisista sankareista ja kuuluisuuksista. Hetken kuluttua Evert saapui työelämän edustajan kanssa taukotilaan, jossa meille olikin katettu pöytä lounasta varten. Lounaaksi söimme paikallista tomaattikeittoa sekä lämmintä voileipää ja vähemmän lämmintä sämpylää. Tulin ravituksi ja kerkesimme tapaamaan muutamia paikallisia opettajia ja yhden rehtoreista. 

Lounaan jälkeen lähdimme kirjoittamaan muutamat paperit ja tutustumaan opiskelijoiden majoitukseen, n. 20 minuutin matkan päähän koululta. 

Majoituspaikka löytyi keskeltä eräänlaista puistoa, jossa kuulemma perheet asuvat joskus kun ovat talojen välissä, odottamassa uutta asuntoaan tai taloaan. Ainoa miinus puoli varmaan opiskelijoille on, että joutuvat ottamaan likapyykit mukaan koululle pestäväksi tai turvautumaan nyrkkipyykkiin. Ehkä he selviävät. 

Siirryimme seuraavaksi koululle syömään illallista, jonne kävelin hotellille. Työelämän edustaja lähti vanhan työssäharjoittelijansa luo illalliselle. Illallinen tarjoiltiin opiskelijaravintolassa, jossa saimme 3 ruokalajin illallisen. Alkupalaksi tomaattikeittoa, pääruuaksi nautaa riisillä ja lisukkeilla. Jälkiruuaksi saimme maustettua jäätä friteeratulla banaanilla ja suklaaraasteella.

Illallisen päätteksi vierailin paikallisessa Aldissa, joka on meidän omaa Lidliä vastaava. Otin mukaani muutamia paikallissuklaita kotiintuliaiksi ja vähän juotavaa illan päätteksi. Kävelin vielä hotellille jossa kirjoitin tämän blogipostauksen loppuun.

Huomenna luvassa vierailu puukenkätehtaalle (joo kyllä!) sekä Leeuwardenissa olevaan pelifirmaan.

DAY ONE: Matkustus & saapuminen

Päivä alkaa. Kouvolan asemalla tavataan lähes kaikkien kanssa, yhden sankarin odotamme saapuvan vasta kentälle. 

Juna pysähtyy laiturilla vähän lyhyesti, löydämme paikkamme nelosvaunun alakerrasta ja istahdamme.

Tikkurilassa hypättiin lähijuna I:hin, joka vei meidät lentoasemalle. Löysimme tiemme T2-terminaaliin, jossa odotimme tätä viimeistä lammasta saapuvan laumaan. Sitä ennen kerkesimme kuitenkin tehdä check-in ja laittaa laukut menemään koneeseen. Pääsimme lopulta turvatarkastukseen, jossa olin itse ainakin kuin poro ajovaloissa, en tiennyt oikein mitä kaikkea hihnalle haluttiin. Onneksi henkilökunta oli ystävällistä ja ohjeisti minua näissä. 

Ikäväkseni unohdin poistaa vyöni, jolloin jouduin tarkempaan turvatarkastukseen...

Lentoasemalla haahuilimme jonkin aikaa ja kävimme syömässä Burger Kingissä. Pienen odottelun jälkeen siirryimme portille odottamaan, koneeseen nousu ei alkanutkaan aivan odotetusti, vaan jonkin ajan kuluttua meille ilmoitettiin, että kone oli tärissyt jonkin verran edellisellä laskeutumisella ja koneen laskutelineet renkaat piti tarkastaa. 

Lento siis myöhästyi yli tunnilla, sitä odotellessa kävin kulttimaineen saaneessa O'Learys:issä. Palasimme portille odottamaan ja vika oli vihdoin korjattu, pääsimme nousemaan koneeseen. 

Koneessa pahin pelkoni oli turvavyön riittämättömyys, mutta onnekseni vyö riitti juuri ja juuri. Sain kyllä kommenttia ja vähän noottia, mutta tietyille asioille en sillä sekunnilla mahda juuri mitään.

Isomman jalkatilan paikat tulivat tarpeeseen, olivat verrattuna Valtion Rautateiden penkkeihin aivan järkyttävän sopivat.

Turbulenssia lukuunottamatta, lento oli suhteellisen tasainen. Laskuvaiheessa pomppimista oli hiukan enemmän ja matkatoverit olivat sitä mieltä että tämä oli tavallista hurjempi lasku.

Schipholin kentälle saavuttuamme lähdimme etsimään matkalaukkujamme. Löytyivät lähes toisesta päästä lentokenttää, seuraavaksi etsimme tiemme juna-asemalle, josta hyppäsimme Heerenveeniin vievään junaan. Olimme saaneet ensimmäisen luokan junaliput, muttemme löytäneet tyhjiä paikkoja sellaisesta. Eksyimme lopulta vaunun osaan joka myöhemmällä tarkastelulla osoittautui "hiljaiseksi vaunuksi". Ikävä kyllä huomasimme tämän vasta sen jälkeen kun olin soittanut puhelin Evertille, joka hoitaa opiskelijavaihtoon liittyviä asioita Dratchenissa. 

Saavuimme Heerenveeniin, josta hyppäsimme Evertin ja hänen tyttärensä autoihin, joilla he kuljettivat minut ja työelämän edustajan hotellillemme. 

Hotellissa söimme myöhäisen illallisen ja saimme päivämme kunniakkaaseen päätökseen.

PROLOGI: Kuinka Joni kuumotteli Hollantiin lähtemistä.

PROLOGUE: How Joni sweated about travelling to Holland.

Mika oli sitä mieltä, että hän ei jaksaisi lähteä Hollantiin viemään oppilaita. Joni taas oli kiinnostunut ja ilmoittautui tähän tehtävään. Tietämättömänä tehtävän laajuudesta, lähetti Joni kohtalokkaan sähköpostin kansainvälisestä vaihdosta vastaaville.

Viisi päivää ennen lentoa.

Tapasimme porukalla kv-vaihdon tyyppien, opiskelijoiden ja työelämän edustajan kanssa, kirjoittelimme sopimuksia ja sain pinon tuliaisia vietäväksi vastaanottavalle koululle. Tämä ei helpottanut kuumotteluani ja stressaamistani, vaan pahensi sitä.

Kuumeisesti mietin, millä lentokoneella lennetään, onko tällä lentokonetyypillä yleisiä vikoja, mitkä ovat parhaat penkit, millä rivillä kannattaa istua, miten leveät penkit ovat, mahtuuko minun takalistoni niihin!?

Ystäväni yrittävät rauhoitella minua ja kertoa omista kokemuksistaan, mutta ensimmäistä kertaa lentäminen tuntuu hurjalta. Ajatus siitä, että tulen olemaan korkeimmillaani 10-11 tuhannessa metrissä, tuntuu kammottavalta. Allani pelkkää metallia ja ilmaa, kunnes maankamara tulee vastaan.

Hommasin kompressiosukat, nämä kuulemma auttavat pitämään jalat hengissä, sillä lentäessä veritulpan riski on kohonnut. Muistan vaan tanssia tasajalkaa ja liikuttaa jalkojani mahdollisimman paljon.. 

Neljä päivää ennen lentoa.

Etsin tietoa liittyen lentoon ja lentämiseen yleisesti... Saan selvyyden, että koneesta olisi mahdollista valita istuinpaikat etukäteen! Tämä tosin maksaa jonkin verran ylimääräistä, minkä olevan valmis maksamaan matkustusmukavuuden vuoksi.

Huomaan tarvitsevani matkalaukun tarvittavia tuliaisia varten ja sellaista kyselen lähipiiristäni. Ilmeisesti minua odottaa hyvin retro Samsoniten matkalaukku, toivottavasti merkki takaa laadun.

Odottelen reissua jo vähän innokkaammin, hyvänä uutisena on vähempi stressaaminen julkisesta liikenteestä.

Kolme päivää ennen lentoa

Kaiken kiireen lomassa en kerkeä stressaamaan lentämistä, mutta pieni ääni päässä muistuttaa, etten ole vielä varannut istumapaikkoja koneesta..

Selvitän tätä ja eksyn ties minne etsiessäni tietoa tästä. Löysin Seatguru-sivuston, jonne käyttäjät ovat voineet arvioida eri istumapaikkojen hyviä ja huonoja puolia. Tämän avulla pystyin tekemään päätöksen 16 rivin "exit row" paikoista. Tosin en vielä torstaina tätä vahvistanut.

Kaksi päivää ennen lentoa

Viimeinen varsinainen työpäivä ennen lentoa, odottelen vielä saavani junaliput Hollannin päähän, jossa kuljemme Amsterdamin lentokentältä Schipolista Heerveeniin junalla. Kuulemma ihan ykkösluokassa.. En tiedä sitten miten tämä eroaa tavallisesta kakkosluokan lipuista.

Tulostelen liput kaikille ja lähden hoitamaan vielä yhden näytön arvioinnin ennen reissua. Sattumalta tämä onkin juuri yhdelle Hollantiin lähtevälle opiskelijalle niin vaihdamme asiaan liittyen pari sanaa.

Yksi päivä ennen lentoa

Herään AirBnB:n vuodesohvalta ja katson kellon olevan juuri karvan verran yli kahdeksan aamulla. Muistan, että Check-in alkoi juuri. Harhailen KLM:n sivuilta heidän Check-in sivulle, jossa kirjaan itseni ja työelämänedustajan vähän paremmille penkeille, pienellä lisäkustannuksella.

Saan boarding passin ja ryhdyn sitä ihmettelemään....

Toivottavasti en unohtanut mitään tärkeää.